Mulla menee kohta kuppi nurin näiden meidän öiden takia. Enkä oikeestaan edes tiedä miksi. Siis periaatteessa unille ollaan nyt saatu tyttö menemään jo vähän ennen kymppiä mikä on oikein kiva juttu. Saadaan edes joskus sekunti omaa aikaa Mazan kanssa.

Mikään muu ei sitten oikeestaan ole muuttunutkaan entiseen.. Milla nukkuu tosi katkonaisesti ja mä otan sen jtoenkin itteeni tosi pahasti ja tuntuu, että hajoon jos Milla ei nuku kun pari tuntia kerrallaan. Joo joo, tiedän, ihan normaalia, että vauvat nukkuu yönsäkin välillä hyvinkin lyhyissä pätkissä mutta mun pää ei kestä tätä. :( Joskus meillä nukutaan ensin 45 minsaa ja sen jälkeen 2-3 tunnin pätkiä loppuyö. Yleensä joskus aamuviiden jälkeen tyttö nukkuu tosi levottomasti ja kun vieressä on niin hakkaa mun kylkeä ja kuopii kainaloa. Joskus aamusella saadaavielä sellanen 2-3 tunnin kunnon pätkä unta mutta ite en sitten kai nuku niin sikeesti enää koska ei oo yhtään levänny olo aamulla.

Eilen taas ite jo itkin väsymyksestä ja turhautuneisuudesta kun nukuttaminen meni ihan mönkään ja tyttö nukahti vasta 23.00 aikaan. En tiiä pitäiskö sitä tehdä jtoain tän suhteen..ja mitä ihmettä? Oon miettiny, että jos iltamaidon (Nan) sijaan kokeilis jo piankin jtoain muuta evästä jos se auttais jotain...olis kiva siis saada unipätkiä pitenemään muutenkin kuin satunnaisesti...