Otettiin heti aamupäivällä Mazan kanssa missio, että mennään kävelemään Vantaanjoen rantaan. Mä tota olen kinunut jo pidemmän aikaa, että mentäis ihan vaan köpöttelemään ja kattelemaan maisemia. Tänään sitten Mazakin jakso innostua ja joskus puolen päivän aikaan sitten lähdettiin. Menttiin eka ostarin kautta kun käytiin postilaatikolla (vein vihdoin koulutehtävän postiin, nyt on nekin hommat tehty!!!) ja sitten lähdettiin vähän kiertämällä kohti tuota lähimetsää.

Metsässä oli ihanan viilee kun muuten meinas taas kuolla kuumuuteen kun aurinko paisto. Puin ehkä vähän liikaa päällekin taas kun luulin, että toi tuuli olis ollu kylmempi. Siellä metsässä köpötellessä nähtiin varmaan 10 oravaa samaan aikaan. Niitä oli ihan mielettömän paljon. Harmitti kun ei ollu kameraa mukana, niistä olis saanu niin hyviä kuvia. Siks niitä kai tuolla noin kauheesti on, että mummelit käy syöttämässä niitä ja lintuja niin ovat siks kesyjä ja viihtyvät ihmisten ilmoilla.

Oravien kattelun jälkeen ajtkettiin matkaa ja mentiin peltojen väleistä sinne Vantaanjoelle. Katteltiin vaan alkavia syksyn merkkejä ja köpöteltiin eteenpäin. Mentiin joen yli ja jatkettiin sellasta pienempää metsäpolkua pitkin. Ton metsäpolun päässä on sellaset kalliot mistä pääsee vaikka uimarannalle tai sitten tuolla on hyvä paikka onkia. Mä en oikeestaan kumpaakaan ole tuolla tehnyt koskaan mutta useesti on Mazan kanssa tuolla siltä käyty kävelemässä. Nyt istuttiin ja vilvoteltiin, oli taas kuolettavan kuuma tai mulla nyt ehkä lähinnä ;), siinä kalliolla ja vaan kateltiin jokea. Ihmeen rauhottavaa kyllä vaan olla siellä hiljasen luonnon keskellä. Vaikka Vantaanjoki on väriltään nyt yhtä kauhee kun Aurajoki Turussa niin ei se haitannu. Kaunista oli silti. Tuossa joku aika istuskeltua kiivettiin sinne kalliolle ylemmäs ja sitten takas alas. Mulla oli vähän ongelmia kun en oo yhtään ketterä tän mahani kanssa mutta selvisin silti hyvin ylös ja alas. Sitten käveltiin kotiin ja syömään kun ei jaksettu, tai siis mä en jaksanu, enää enempää köpötellä.

Kokonaisuudessaan oltiin tolla matkalla sellanen 1,5 tuntia ja olo on sellanen ollu siitä lähtien. Maha on menkkakipunen ja ite oon ihan naatti fyysisesti. henkisesti on hyvä olla kun sai vaan olla ja hengittää raitista ilmaa. Täytyy tehdä toistekin tuollainen retki ja pian!