Maza lähti just töihin ja oon taas yksin kotona. Tänään en ajatellu tehdä mitään. Vähän niinkuin vapaapäivä olis. Huomenna taas täytyy lähteä Mazan kanssa kauppaan sotamaan ruokaa ja palauttelemaan pulloja ym niin tää päivä on ihan vaan olemiselle.

Eilinen taas todisti mun rapautuneen kuntoni ja vaivasuuteni. Vähän normaalia aktiivisempi päivä ja heti oon ihan sippi. Menin nukkumaankin hyvillä mielin jo vähän ennen 23.00 ja se on aikanen mulle nykyään. Aamullakin olin vielä ihan poikki. Mun piti nähdä tmukin tänään mutta en jaksa lähteä mihinkään ja kun sekin tuli eilen todistettua, että musta ei oo enää oikeen kävelijäks niin en voi lähteä muuten vaan lenkillekään.

Eilen tosiaan mun mahaa supisti lähes koko ajan kun käveltiin kaupungilla Mazan kanssa. Välillä se aina hellitti mutta ei kunnolla ollenkaan paitsi siten kun pääsin istumaan. Eihän tuo sattunut yhtään mihinkään mutta tuntu kun kiveä olis kantanu tossa mahan puolella, niin pinkeenä maha oli. Illalla kun menin nukkumaan niin huomasin kuitnekin taas, että kauhee paine tuli tonne alakertaan ja jos Pulla liikku yhtään enempää niin tuntu tosi ilkeelle. :/

Ai joo, mä jotenkin ihan pelästyin kun luin eilen Perhikseltä ekan SyysSäteen jo syntyneen. Härttileijaa, sitähän voi itellekin tulla periaatteessa lähtö ihan millon vaan!