Mä oon kärvistelly koko päivän aamu 5.30 alkaen supistusten kanssa. Väli on ollu keskimäärin ehkä 10 minsaa mutta kaks pidempääkin taukoa on ollu. Ei nää siis ole säännöllisiä vaikka miten päin kattois. :/ Terää kyllä löytyy ihan kiitettävästi ja nyt iltaa kohden on kivut kasvanu. Mulla ei tunnu mahan puolella oikeestaan mitään vaan selän kautta sattuu niin perkeleesti. Ei oo hyvä olla mitenkään päin sillon kun on pahin huippu meneillään. Luin oikein neuvolasta saatujen lappujen ohjeita eri asennoista missä olis hyvä olla mutta mikään muu ei oo toiminu just yhtään paitsi käsien varassa nojailu esim. sängynpäätyyn ja se, että Maza hieroo alaselkää sillon kun supistaa. Ei vaan voi olettaa Mazankaan olevan koko ajan mun niskassa kiinni eli oisko kahdesti vasta osuttu yksiin supparin ja hieronnan kanssa. Kävin mä suihkuakin kokeilemassa mutat ei oikein toiminu. Tuli vaan kylmä kun ootteli uutta supparia edellisen mentyä. Toi ehkä toimis paremmin kun suppareiden väli olis tiheempi?!

Soitin äsken Kättärin päivystykseenkin ja kysyin, että pitäiskö mun nyt tehdä jotain erityistä, että tää homma etenis tai jotain ja ohjeeks sain lähteä reippaalle iltalenkille (happea), syödä kunnolla(hiilareita ja energiaa), ottaa kuuma suihku (auttaa varsinkin tohon kipeeseen selkään?) ja mennä nukkumaan ja koittaakin sitten nukkua kunnolla. Peittoa kuulemma vaan korviin vaikka vähän suppailiskin. Helpommin ehkä sanottu kun tehty mutta kokeillaan. Noi kaikki ohjeet oli siis sitä ajatellen, että saisin itteni rentoutumaan ja silleen sitten saattais synnytys lähteä kunnolla käyntiin. Toivon tosiaan että lähtis käyntiin ja kunnolla ja pian. Aika tuskaa tällänen sadan tunnin alottelu!

Huomenna olis neuvolakin 10.30 mutta kovasti yritän, että sinne ei tarttis enää mennä. Sais Seijakin pidemmän kahvitauon/ruokiksen kun mun aika jäis käyttämättä ;)

Tätä viestiä kirjottaessa piti ponkasta kahdesti supparin takia pystyyn ja nojailemaan sängynpäätyyn. Kohta sinne iltalenkille...