Meni eilinen juhannusaatto tosi rauhallisesti. Aamusta Maza oli töissä, joten oottelin vaan sitten kotona, että hän kotiutuu. No, tulihan tuo vähän ennen kahta ja siitä sitten lähes samantien lähdettiin mun vanhemmille päin. Bussitkin meni harvinaisen hyvin ristiin ottaen huomioon, että muuta liikennettä oli tosi vähän ja siksi kaikki bussit oli ajoissa.

Oltiin joskus vähän ennen puoli kolmea perillä ja siitä sitten suoraan ruoat pöydälle ja grillaushommiin. Maza hoiti taas grillin, niinkuin aina. Mummu pesi perunoita yms kun halus auttaa (ja veli sluibas hommistaan... huah.) Mä otin totuttuun tyyliin vaan työnjohtajan roolin. Juksutin sitten veljeä hakemassa lautasta ja välineitä yms. Syötiin siis ulkona. 

Kauaa ei nokka tuhissu, kun oltiin jo valmiita ja syömässä. Perunat keitty nopeesti kun olivat uusia ja tosi pieniä ja makkarat saatiin grillistä kanssa aika äkkiä. Oltiin jo ihan täys kaikki kun mummu keksi, että pitää syödä sen aikasemmin piastamia lettuja. No, niitäkin sitten otettiin, kera jäätelön ja mansikkahillon. Kun noi kaikki  oli sisään ahdettu niin tuntu, että räjähtää, niin täysiä oltiin kaikki, paitsi ehkä mummu kun se osas laskee ne letut ja jäätelöt mukaan. Muille toi tuli yllärinä.

Loppupäivä meni sitten auringossa maaten ja muuten vaan löhöillen. Mä sain selkääni kivat rusketusraidatkin kun aurinko porotti siinä pihalla istuessa suoraan niskaan. Kaivelin vähän äidin kaavalehtiä ja kansioita ja löysinkin kivan ohjeen ensisängyn vuoraamiseen. Kokeilen ainakin millanen siitä tulis. Toi oli niin hauskasti nimetty ja alustettu toi kaavan nimi ja, että mistä se tehdään, "Hempukka ensivuode. Äitiyspakkaus, yhteiskunnan tukilaatikko lapsiperheelle." Tolle tukilaatikolle hymyiltiin monesti. Hienosti sanottu :D Tuo lehti on joku Kaks´Plus vuodelta 80, jotakin.. Epäilen, että 85 vois olla oikee vuosi. Laitan tänne sitten kuvaa jos joskus saan ton tehtyä.

Eilen sain toiset hahtuvavillikset lahjetta vaille valmiiks. Noista tuli jotenkin ihan megaison oloset ja tosi lötköt. Mulla oli nyt oikeen kokoset puikot ja kai siks tuli vähän epätasasta laatua. No, ehkä ne saa uuden muodon kun pesen ne. Toivossa on ainakin hyvä elää.