Jos nyt pikaseen ehtis jotain tännekin taas raapustamaan kun tyttö sattuu vetämään pitkän puoleisia päikkäreitä tossa meidän sängyllä.

Me siis kotiuduttiin sairaalasta keskiviikkona iltapäivällä. Meni vähän myöhään se kotiin pääsy kun lastenlääkäri halsu ottaa verikokeet vauvasta vielä ennenkuin päästi meidät kotiin. Kokeita otettiin siks, että tyttö oli vähän keltanen ja on muutenkin aika pienen puoleinen verrattuna muhun ja Mazaan. Kotiuttavan kätilön mielestä se sokerikoe oli kyllä vähän turha mikä ton sirouden takia otettiin mutta samalla se sitten meni. Teki kyllä häijyä vaan kattoa vierestä kun sitä verikoetta otettiin pienenpienestä kantapäästä :/

No, kaikki oli oikein hyvin verikokeissa ja päästiin sitten kotiin. Me saatiin Mazan veljeltä ja avokilta (tais olla kyllä lahja myös muorilta ja vaarilta) turvakaukalo tuonne sairaalaan ja siinä olikin kiva kannella vauva taksiin ja kotiin. Meinas käydä köpelösti heti kun päästiin kotiin kun Maza nosti vauvaa pois kaukalosta. Kaukalo nimittäin kippas hurjasti ja tyttö kiepahti nenilleen. Kylläkin Mazan jalalle ja mitään ei käyny mutta huh, kun pelästyttiin kaikki kolme!

Eka kotipäivä meni muuten ihan ohi..Oltiin vaan ja päälisteltiin eikä oikein osattu mitään fiksua tehdä. Eka yö oli poikittain sieltä jostain, koska ainakin mua vaivas vielä sairaalastressi ja väsymys synnytyksestä ja olin ihan zombie kun seuraava aamu vihdoin koitti. Mua kolottikin joka hemmetin paikkaan kun en osannu nukkua saatika imettää mtienkään oikeessa asennossa.

Torstaina soitin neuvolaan painokontrolliajan kun sellasen Kättärillä käskettiin varata. Tyttö kun ehti laihtua sen sairaalassa oloajan aikana 7,1 % mikä oli kuulemma pikkusen liikaa. Aika saatiin perjantaille klo 13.00. Jännitti jo tossa kohtaa, että mitähän tostakin tulee kun neuvolaan pitää päästä noin pienen kanssa. Meidän ongelma oli sekin, että kerran tyttö on niin pieni niin eihän meillä ole tuolle kun tyyliin kaks sopivaa vaatetta ja niistäkin toinen on t-paita eli ei näillä keleillä kyllä käy yhtään ulkovaatteeks. No, soitin äidille ja kysyin jos se vois jostain taikoa pari pientä vaatetta ja löyshän tuo mun ja veljen vanhoista vaatteista pari sopivaa. Saatiin sitten jotain noin 24 vuotta vanhoja potkareita mitä nyt sitten on pidetty ton ainoon sopivan t-paidan ja unipussin lisäks.

Torstaina mulla rupes sattumaan ihan tosissaan istuminenkin. Kyllähän mulla oli arka alakerta jo sairaalassakin mutta sillon vielä vaikutti ensin puudutus ja muutenkin olin ihan turta ja sitten sain kipulääkettä. Kotona ei ollu enää samoja lääkkeitä vaan Panadolin avulla oon koittanu pärjätä. Jotenkin toi kipee eppari ja muutama tikki saa mut voimaan itteni tosi kömpelöks ja väsyneeks, unenpuutteen lisäks. Ärsyttää kun ei voi mitään tehdä normaalisti kun sattuu ja kiristää. Oon juoksuttanu Mazaakin mitä tyhmemmissä asioissa kun en saa revittyä itestäni energiaa nousta edes kahvikuppia täyttämään jos istun metrin päässä keittimestä. Toistaseks Maza on tuonukin aina juttuja pyydettäessä, katotaan kauanko se jaksaa tai kauanko ite oon näin avuton.

Torstaina myös tajusin, että kannattaa nukkua päivälläkin mahdollisimman paljon niin ei tuu yön valvomisten takia ihan kauheen horror olo. Perjantain vastanen yö menikin siihen nähden loistavasti. Tietysti väsytti aamulla taas mutta ei todellakaan niin pahasti kun edellisinä päivinä.

Perjantaina sitten mentiin sinne neuvolaan käymään. Seija oli heti kytiksellä meitä vastassa. Hyvä, että ehdittiin odotusaulaan kun se jo jostain ilmesty ihastelemaan vauvaa. Vauva tietysti näytti parhaimpansa ja huus kun syötävä! Ei oikein kelvannu olla mitenkään päin. Johtu varmaan siitä, että olin joutunu herättämään hänet syömään ennen neuvolaa ja siitä vihasena ei tienny, että olisko pitäny valvoa vai nukkua ja ihmettel varmaan vaunuihin joutumista ja ulos menoa ja bussia ym uutta ja outoa. No, huudoista huolimatta saatiin paino otettua. Oli paino laskenu vielä lisää, ei hälyyttävästi 60g muistaakseni mutta nyt pitää vaan syöttää ja syöttää, että saadaan paino nousuun. ite luulen, että paino ei syömisestä huolimatta oo noussu siks, että multa ei kai vielä eilen tullu kauheesti maitoa. Tuli kyllä jotain mutta ei mitään hirveitä määriä. Eilen illalla ja tänään on jo ollu ongelmia kun nää melonit tuntuu tursuvan välillä ylikin. Jouduin eilen jopa pumppaamaan toisen rinnan kun tuli niin paljon yli äyräiden. En kyllä saanu pumpattua kun jonkun 10 milliä kun kävi taas kutsu eli tyttö kaipas ruokaa. Täytyy kattoa jos tänään saan suuremman saaliin.

Mitäs sitten tänään.. Ei ihmeempiä, syödään ja nukutaan vaan. Kohtapuoliin mun äiti ja veli tulee kattomaan tyttöä. Äiti tuon jo ohimennen näkikin sillon kun toi niitä vaatteita mutta veli ei oo neitiä vielä tavannut ollenkaan. Katotaan kiinnostuuko tyttö edes olemaan hereillä vierailun ajan :)

Aijoo, eka kestovaippakin oli eilen käytössä. Meidän vaippaongelma on ollu lähinnä se, että kaikki vaipat on liian isoja ja piti oikein askarrella, että keksi miten saa sopivan paketin. Pelkkä lisäimu ja kuoret oli ihan toimiva ja terpeeks pieni paketti. nyt tuolla on kertis taas päällä ja seuraavaks kokeillaan harsoa ja villahousuja. Satuin nimittäin löytämään tarpeeks pienen harson tuolta kätköistä, osa kun on niin isoja, että niistä sais vaikka kaks vaippaa noin pienelle.

Nyt rupee kuulumaan äninää tuolta sängyltä eli taitaa olla taas nälkä...