Tänään käytiin tutustumassa synnärillä. Tutustuminen alko 13.30 ja meitä oli kai 7 odottajaa ja sitten osalla mies mukana. Kaks tais olla ilman miestä tai muuta tukihenkilöä. Kuvittelin olevani isomahaisin kun näin viimetippaan jäi koko tutustuminen mutta en ollutkaan tai sitten en vaan osaa ajatella itteäni oikeen kokoseks. Yhdellä siellä nimittäin oli kyllä niin iso ja laskeutunu maha, että en ihmettelis vaikka se synnyttäis ennen mua. Mitään tietoahan ei oo millä viikoilla ne muut meni kun ei meitä toisillemme mitenkään esitelty.

Ekana saatiin paperit kouraan missä luki millon pitää lähteä sairaalaan ja millä kyydillä ym puhelinnumeroita ja sellasta. Siitä sitten päästiin liikkeelle ja mentiin neljänteen kerrokseen missä on synnytysosasto. Eka meille esiteltiin joku isien ja tukihenkilöiden huone. Mulle jäi vähän hämärän peittoon, että mitä varten se huone oikeesti oli, joku lepohuone kai?! No siinä huoneessa ainakin isät vaihtaa vaatteet jos tarvii mennä leikkuriin ja saa sairaalatossut yms. Oli siellä kahvinkeitin ja mikrokin ja kai jääkaappi, että saa eväitä kylmään.  Olin tossa vaiheessa vielä liian täpinässä koko tutustumisesta, että olisin osannu sisäistää mitään järkevää. Maza kuunteli tossa kohtaa tarkemmin kun tuo lähinnä sitä koski.

Lepohuoneesta mentiin tarkkailuhuoneeseen tai mikä se olikaan nimeltään, jossa katotaan kaikki rutiinihommat äidiltä ennen synnytyshuoneeseen menoa. paineet, paikkojen kunto, sydänkäyrät, supparit....

Tosta sitten jatkettiin itse synnytyshuoneisiin. Eka kurkattiin tavalliseen huoneeseen joita oli kai 8, ne siis oli sellasia issä on normaalit hommat. Sänky , wc ja suihku ja tietysti kaikki sydänkäyrä yms laitteet ja säkkituolit etc.. Sitten mentiin siihen ainooseen erilaiseen huoneeseen, jossa on amme. Se huone oli muutenkin isompi ja siellä oli sellanen parisängyn tapanen matala sänkykin mitä muissa huoneissa ei ollu. Tossa huoneessa me sitten istuttiin kivikovilla ja tosi epämukavilla palleilla ja kuunneltiin kätilön esittelyä. Ei tossa kai paljoa puolta tuntia pidempään oltu mutta voi juma mä sain selkäni ja persukseni puuduksiin. Vääntelehdin siinä pallilla edes takasin ja ihmettelin itekseni mtien muut oli niin rauhallisia. Tuntu, et mä siirtelin koipeani ja muutin asentoani ihan koko ajan. Tossa kun sitten oli istuttu ja kuunneltu se koko esittely niin siirryttiin taas eteenpäin ja mentiin osastolle 3, joka on yks kolmesta osastosta missä perheet aikaansa vauvan syntymän jälkeen viettää. Joku lastenhoitaja tai vastaava meille kertoili tosta osastosta mutta ei  se mitään uutta ja ihmeellistä kertonu. Vähän näytti paikkoja, lähinnä sen tilan missä voi ruokailla ja kerto huoneista. Se oli kiva kuulla, että perhehuoneisiin pyrytään aina saamaan porukkaa jos vaan mahdollista. Me kun tollanen halutaan kyllä jos vaan ei tuu ruuhkaa. Sanohan tuo nainen senkin, että nyt on ollu aika ruuhkasta, että ilmeisesti osastot on aika täysiä just tällä hetkellä?!

Sitä mietin keskenäni, että mikähän on kiire ja mikä rauhallinen päivä? Siis koko sen ajan kun synnärillä oltiin niin siellä ei ollu kukaa synnyttämässä. Ei ristinsielua missään meidän lisäksi! Kätilöitä vaan kanslia täynnä. Ehkä päivällä vaan ei oo niin kiirettä, syntyykö kaikki yöllä vai häh?! ;D Siellä osastolla kyllä nähtiin yks ihan pieni tummatukkanen vauva, jota isoäiti lykki söngyssä eteenpäin. Vauvan äiti tuli perässä. Olettaisin, että se vauva oli syntyny ehkä eilen mutta en tiiä. Tosi sulonen nyytti joka tapauksessa.

Isejäkin näky neljä. Ne ravas edes takasin huoneiden ja ruokailutilan väliä. Yks haki kahvia ja toinen meni parvekkeelle puhumaan kännykkään yms.. Joku taisa kotiutuakin just kun vauvaa vietiin jo turvakaukalossa koko perheen voimin ulospäin.

Aijoo, toi kännykkä. Sitä saa nykyään käyttää ihan joka paikassa siellä synnytysosastolla.. tai ainakin siinä omassa huoneessa mutta vaan sillon tietysti kun mikään laite ei ole päällä. Käytännössä toi nyt tarkotti sitä, että synnytyksen jälkeen voi soitella omalla puhelimella siirtymättä mihinkään siitä huoneesta. Muutenhan ne laitteet on kai koko ajan päällä?!

Vierihoidosta puhu niin kätilö kuin lastenhoitajakin ( toi nainen saatto olla titteliltään jtoain ihan muuta mutta en musita..) Vauvaa ei siis kiikuteta missään välissä viittä metriä kauemmas äidistä jos ei oo mitään häikkää. Kaikki pesut, mittaukset ym hoidetaan samassa huoneessa ja ihan rauhassa saa tutustua vauvaansa heti syntymän jälkeen. Kukaan ei sitä pois vie. Se osaston nainen puhu ihmeen pitkään maidosta ja lisämaidostakin, en oikeen tiedä miks. halusko se varmistaa, että kenenkään ei kannata panikoida jos maitoa ei heti tule tai, että ilman äidin lupaa ei myöskään lisämaitoa anneta. En oikein siis käsittäny ton puheen varsinaista merkitystä kun siitä niin paljon kerto. Ehkä aihe on niin herkkä, että ajatteli kertoa jo etukäteen miksi sitä lisämaitoa joissain tilanteissa tarjotaan ym, en tiiä?!

Mitähän muuta? Ei kai mitään. Kovasti vaan kaikki toivotti tervetulleiks ja ihan positiivinen olo jäikin. Vaikka täytyy myöntää, että pieni paniikki nous ilmaan sillon alussa kun sinne ammahuoneeseen mentiin ja alotettiin puhuminen siitä synnyttämisestä. Ehkä homma on nyt aina vaan konkreettisempi niin nousee vähän paniikkia, tervettä sellasta kyllä. Ei mua ainakaan vielä osaa mitenkään pelottaa synnytys.