Mä oon koko päivän kulkenu ton aamusen neuvolalääkärin jälkeen sellasessa hölmössä olotilassa, että ihan naurattaa. Kuinkahan monesti mä olen Mazallekin sanonu, että "tajuutkö, lääkäri anto Pullalle luvan syntyä. Se voi tulla millon vaan! " Jotenkin kaikki on niin paljon muka todellisempaa nyt kun ammatti-ihminen sen meille ääneen sano. Maza on vitsaillu pitkin päivää, että huomenna olis hyvä päivä syntyä, että hän pääsisi kesken vika työpäivän, ennen lomaa, lähtemään aikasemmin synnärille. Toiveajattelua, sanon minä. Ei tää tästä tänään mihinkään synny vaikka täytyy myöntää, että erilainen tää maha on ollu tänään kun normaalisti. Siihen varmaan vaikuttaa shoppailu ja pidempi kävely kun pitkään aikaan ja tietysti se, että lääkäri ronkki paikkoja.

Sairaalakassin sisällönkin kirjotin jo lapulle ylös ja keräsin vaatteita kasaan. Pitkään pähkäilin Pullan haalarin kanssa ja ostinkin sitten Mazan kanssa päivällä KappAhlista sellasen karvasen karhuhaalarin. Aika paksua tuo haalarin kangas on mutta ei kuitenkaan mikään ihan toppahaalari sentään. Tuon alle tulee sitten vaan paita, housut, pikkarit ja sukat..niin ja tumput. Mietin tota, että onko tollanen pikkari+housu-paita yhdistelmä kuin vaikee ihan pienelle mutta ehkä se onnistuu. Meillä kun on kaikki bodyt ja potkareit vähän isoja niin en sitten viitti niihin toista hukuttaa. Hukkukoot sinne haalariin sitten, se kun näyttää aika isolle noin tyhjänä :D

Ai joo, etin taas sitä Nalle Puh-kangasta mutta ei vaan löydy. En käsitä miten tää voi olla näin vaikeeta. Haluun aina sitä mitä ei ole olemassakaan!

jos sitä koittais vaikka mennä nukkumaan välillä. Nyt kun mahakin on ihan rauhallinen. Mulla nimittäin oli alkuillasta kauhee kestosuppari päällä ja sitten tossa joku aika sitten närästi niin maan perkeleesti, että ois tehny mieli seistä päällään. Nyt olo siis ihan hyvä taas kaikin puolin.